Sunnuntain fiiliksiä

Sunnuntaina oli siis ne rally-toko-kisat mitä jänskäsin. No, onneksi oli hyvät tsempparit (kiitti (myös kuvista) Johku ja Pihlis sekä Minna) ja hienookin hienompi Lilli, niin mehän saatiin meidän ensimmäinen virallinen, hyväksytty tulos! Joku tampio hihnankäsittelijä ei osannut lukea, että kyltissä luki edelleen "istu" vaikka sen hyvin havaitsi rataantutustumisessa, joten siitä meni yhdet -10 pistettä... Lillin mielestä ei tehty tarpeeksi vaan komensi minua tiukkaan tahtiin mistä meni ilmeisesti pari pistettä. Ja yhdessä käännöksessä kontrolli meinasi livetä, joten saatiin miinus yksi. Kommenteissa luki siitä, plus "ripeä, hiukan hätäinen rata" mille nyt ei vaan ole muuta selitystä kuin mun oma jänskäys tollaisissa tilanteissa. All in all, kisakirja aloitettiin 87 pisteellä!
Dilleri käyttäytyi aika hyvin kisapaikalla ylipäätään, osasyynä voi olla kyllä ajoittainen johtuminen Pihlan kanssa samaan näyttelyhäkkiin, jossa se ei saanut mölytä turhia tai sai Pihlalta palautetta :D
Ja onnittelut vielä Johkulle ja Pihlalle luokkanoususta!

Kisojen jälkeen haettiin Hertta kotoa ja ajettiin tsekkaamaan se Östersundomin koirametsä. Oli kyllä hienot maisemat ja koiratkin nautti selvästi kun oltiin oikeasti metsässä ja saivat olla irti. Ja löydettiin mustikoitakin, Hertta oli palttiarallaa seitsemännessä taivaassa.. Pari sakemannia tuli aika reippaaseen tahtiin jossain kohtaa vastaan ja meinasin peljästyä että ei kai Lillille käy taas joku isompi päälle, mutta kyllä ne vähän kuunteli omistajiansa ja pikkuneitikin käyttäytyi oikein tilanteen mukaisesti AS ALWAYS.

Iltasella Kati vielä kävi niiden valkkariensa kanssa käymässä ja pienen tutustelun jälkeen näyttää sille, että ehkä nuo uskaltaa sinne hoitoon viedä, tiedä sitten mitä tapahtuu kissan suhteen.
Ja noiden vierailun jälkeen olikin melko sippiä porukkaa, eiliseenkin asti vieläpä!

Tänään löysin sattumalta neljän LIILAN tötsän paketin Tiger-liikkeestä muutamalla eurolla ja sen jälkeen muistin poiketa ostamaan muovitaskuja ja pinkin.... kansionkin rally-kylttejä varten, joten nyt päästään oikein kunnolla reenaileen, haluaako joku liittyä seuraan??

Jännitystä havaittavissa

Huomisen rally-toko-kisat on ruvennut pikku hiljaa meikäläistä jännittämään. Ei todellakaan ole treenailtu tarpeeksi tai siltä ainakin tuntuu. No, onneksi hommasta ei ihan elämä ole kiinni, joten mennään ja katsotaan mitä tapahtuu! Nyt kun vielä päättäisi mihin aikaan halutaan paikalle mennä.. Sieltä palatessa on suunnitelmassa hakea Hertta kotoa ja ajaa Östersundomin koirametsä tarkistamaan. Sen jälkeen vielä työkaverin kanssa koiratreffit, jotta nähdään tuleeko nuo Katin kahden valkkarin kanssa toimeen. Jos homma toimii niin pääsevät Katille hoitoon Tallinnan opintomatkani ajaksi pariksi päiväksi. Vaikka enemmän jännitän noiden pärjäämistä Katin kissan kanssa kuin hänen koiriensa...

Tänään käytiin Kannelmäen Minieläimessä noutamassa ilmainen Mush-raaka-ateria. Nythän on siis sellainen kampanja, että Mushin sivuilta tsekkaat lähimmän jälleenmyyjän, ja sitten saat koodin, jota näyttämällä kyseisessä liikkeessä seitsemän päivän sisällä saat ilmaisen Mush-aterian. Noita jälleenmyyjiä löytyy mielestäni tosi paljon, ja ainakin omille koirille kyseinen ruoka maistui hyvin! Jos nyt oikeasti saataisin pikku hiljaa siirryttyä ruokinnassa enemmän raa'an puolelle. Tässä vielä linkki Mushin kampanjan sivuille.

Minieläimestä ostin lisäksi uuden koulutusnamipussin, vihdoinkin. Kyllästynyt löytämään nameja joka takin ja housujen taskusta. Ja ehkä päätökseen vaikutti se kun jotkut ahnepossut oli hupparin taskuun unohtuneiden namien takia vähän jyrsinyt hupparin taskuakin... Niin, tyhmä omistaja kun jätti hollille! Sen reissun jäljeltä lähdettiin kääntymään kotona ja sieltä uuden kämppiksen muuttoa pakoon koirapuistoilemaan. Tehtiin Lillen kanssa myöskin pientä rally-treeniä se vähän aikaa kun puistossa oli vain me kolme. Hyvinhän se meni, mitä nyt välillä Dillerin keskittyminen hävisi, mutta sekin oli ihan palautettavissa. Ja ainakin viime möllikisoissa neiti kyllä keskittyi vaikka uusi tilanne oli molemmille. Toivottavasti nytkin käy niin...  Tuolta koirapuistoilureissulta nämä pari kuvaa, paitsi Mushin kuva Mushin sivuilta.

Hertan ihottuma on nyt kokonaan hävinnyt, kontrolliin ehkä vähän ärsyttää mennä toteuttamaan sama asia lääkärillä, mutta mennään kun on käsketty, kunhan keretään! Nyt vielä kun kasvaisi neidin rapsuttelusta vähän kärsinyt turkki takaisin kokonaan mahapuolellekin.

Kesä mennä suhahti ohi

Kesä meni vähän vilahtaen ohi, itsellä lähinnä erinäisten asioiden stressaamiseen ja hoitamiseen, koirien kanssa lenkkeiltiin ja koirapuistoiltiin. Joitain kertoja käytiin myöskin Rajasaaressa, että Herttakin pääsi uimaan. Lilli vaan kahlaili. Namilla sain sen tulemaan pidemmälle ja osaahan se edelleen uida. Ja punkkeja on metsästelty enemmän kuin tarpeeksi, sentään Lillillä on ollut punkkipanta, Hertalla sitä ei pystytty pitämään. Ihmettelen suuresti etten ole jo kykenevä punkkeja poistamaan paljain sormin...

Märkä rotta.

Hertta the Baywatch.

Mentiin myöskin juhannuksen viettoon kaupungista maalle.

Ja telttailtiin isällä aidatulla pihalla pikkuveljen kanssa. Onneksi oli nuo hurjat koirat suojelemassa!

Nyt itsellä alkaa hurja amk-opintojen, työn ja koirien tasapainottaminen tai ainakin sen yrittäminen. Lillin ilmoitin toissapäivänä rally-toko-kisoihin 15.9 Vantaalle (kääk! Nythän pitää reenatakin!) ja Hertan kaverikoirauraa on laitettu eteenpäin. 

Tänään käytiin Mäyneidon kanssa eläinlääkäriä moikkailemassa, neiti kun kehitti itselleen tosi söpön ihottuman alavatsan puolelle. Aika reilu lasku ja antibiootteja, kortisoonia ja erityisshampoota mukanamme poistuttiin ja kontrolliin muutaman viikon päästä. Toivoa sopii, että tämä jonkinlainen allergiatyyppinen ihottuma poistuu piakkoin niin voidaan hyvillä mielillä aloittaa se Kaverikoirailu oikeasti.

Koitan muistaa kirjoitella vähän paremmin nyt kun on taas mistä kirjoittaakin ja kuvia ottaa myös jottei mene ihan puisevaksi...