Sadepäivän piristykseksi

Huppista kun on vähän taas unohtunut kirjoittaminen tänne.. Onhan asia tullut usein mieleen, mutta aikaa ei mukamas ole ollut tarpeeksi. Nyt kun suunnittelin tekeväni koulujuttuja, niin kas kummaa, kun blogin päivittäminen tuntuu mielekkäämmältä! Varsinkin kun kämppis leikki aamupäivällä kameralla ja sai koirista kivoja kuvia, joita siis tässä kirjoituksen yhteydessä, paitsi tuo Katjan ottama. Mutta siis, mitäs mitäs, tässä välissähän on tapahtunu vaikka mitä, kai? Mutta ehkä listaan vaan ne tärkeimmät...

Käytiin Hertan kanssa Koirakoulu Kompassilla pidetyssä Koiran lihashuolto ja hieronta-luennolla, luennoitsijana oli Janne Ruokonen. Ikävästi jäi puhumatta lämmittely & jäähdyttely ynnä muut tärkeydet, mutta eipä se oikeastaan haitannut, että painopisteenä oli se hieronta. Sain olla super ylpee Hertasta, joka käyttäytyi upeasti vaikka olikin täysin uusi tilanne ja paikka, rentoutuikin hyvin hieronnan aikana. Oli myös aika hieno rotukirjo vaikka koirallisia osallistujia oli vaan seitsemän (yksi taisi olla jäänyt pois?). Onneksi paikalla oli myös Katja ja Rudolf, Katjaa saan siis kiittää tuosta kuvasta meistä luennon jälkeen. Plus oli kiva kuulla mitä shelttien yleisistä jumeista tms. oli kommentoitu.

Lisäksi maailman hienoin mäykky on vihdoinkin päässyt kunnostautumaan kaverikoirailun saralla. Ja ensimmäinen vierailuhan meni myös super hienosti, saatiin kuulla, ettei Hertasta uskoisi kyseessä olevan ensimmäinen kerta! 
Vierailtiin viikko takaperin myös maalla ihastelemassa Faunin (Luolakiven Fauni, Hertan emä) pentuja. Voi että kun olisi tilaa ja aikaa pennulle, vaikkei kolmanneksi olekaan suunnitelmissa mäykky.. Ajettiin samalla reissulla lyhkäset jäljet molemmilla, kun iskä oli pyynnöstä ne tehnyt, ja hienostihan ne meni! Lilli jossain kohtaa rupesi häsläämään omiaan, mutta pienellä vihjailulla jälkeen keskittymiseen löysi päähän asti. Hertta suoristi yhden mutkan käytännönkoiramaisesti, mutta ei mennyt sentään ihan kauhealla eräromantiikka-meiningillä mitä on aikaisemmin ollut havaittavissa. Ehkä opetan tuon pois paukkuarkuudesta ja maagisesti saadaan näyttelytulos, ja ihmeellisesti saadaan Hertta jälkivalioksi? 

Lillen kanssa pitäisi ruveta keskiviikkoisin treenailemaan rally-tokoa ja tokoa yhden porukan kanssa, halli kun vuokrattiin käyttöön. Jahka nyt itse saan keskiviikkoillat oikeasti varattua kyseiseen asiaan, koulu tuppaa välillä hankaloittamaan. Toko vähän jänskää, koska siitä ei oikeasti ole melkeenpä hajuakaan. Kai tää on liian noloa myöntää näin julkisesti koirablogissa? Mutta no, sittenpähän opitaan! Ja rallyssä tavoitteena tällä hetkellä se RTK1, mutta eipä jakseta sen takia suurta stressiä ottaa, sen verran lunkisti tykätään ottaa.

Jahka palkka tulisi ja aikaa löytyisi, ajattelin viedä noita a) Virikeluolaan b) Koirauimalaan? Kokemuksia, ajatuksia näistä? 

Ja ps. Hertta on hurmannut melkeenpä koko meidän luokan, kutsuvat sitä oikeastaan koko ajan Nakiksi. Ja sitä halutaan koko ajan tulla katsomaan ja moikkaamaan ja niin edelleen. Vaikka on Lillikin kuulemma ihan kiva...